| Singular | Dual | Plural |
Nominative |
भुक्तसुप्तम्
bhuktasuptam
|
भुक्तसुप्ते
bhuktasupte
|
भुक्तसुप्तानि
bhuktasuptāni
|
Vocative |
भुक्तसुप्त
bhuktasupta
|
भुक्तसुप्ते
bhuktasupte
|
भुक्तसुप्तानि
bhuktasuptāni
|
Accusative |
भुक्तसुप्तम्
bhuktasuptam
|
भुक्तसुप्ते
bhuktasupte
|
भुक्तसुप्तानि
bhuktasuptāni
|
Instrumental |
भुक्तसुप्तेन
bhuktasuptena
|
भुक्तसुप्ताभ्याम्
bhuktasuptābhyām
|
भुक्तसुप्तैः
bhuktasuptaiḥ
|
Dative |
भुक्तसुप्ताय
bhuktasuptāya
|
भुक्तसुप्ताभ्याम्
bhuktasuptābhyām
|
भुक्तसुप्तेभ्यः
bhuktasuptebhyaḥ
|
Ablative |
भुक्तसुप्तात्
bhuktasuptāt
|
भुक्तसुप्ताभ्याम्
bhuktasuptābhyām
|
भुक्तसुप्तेभ्यः
bhuktasuptebhyaḥ
|
Genitive |
भुक्तसुप्तस्य
bhuktasuptasya
|
भुक्तसुप्तयोः
bhuktasuptayoḥ
|
भुक्तसुप्तानाम्
bhuktasuptānām
|
Locative |
भुक्तसुप्ते
bhuktasupte
|
भुक्तसुप्तयोः
bhuktasuptayoḥ
|
भुक्तसुप्तेषु
bhuktasupteṣu
|