| Singular | Dual | Plural |
| Nominative |
कण्टकप्रावृता
kaṇṭakaprāvṛtā
|
कण्टकप्रावृते
kaṇṭakaprāvṛte
|
कण्टकप्रावृताः
kaṇṭakaprāvṛtāḥ
|
| Vocative |
कण्टकप्रावृते
kaṇṭakaprāvṛte
|
कण्टकप्रावृते
kaṇṭakaprāvṛte
|
कण्टकप्रावृताः
kaṇṭakaprāvṛtāḥ
|
| Accusative |
कण्टकप्रावृताम्
kaṇṭakaprāvṛtām
|
कण्टकप्रावृते
kaṇṭakaprāvṛte
|
कण्टकप्रावृताः
kaṇṭakaprāvṛtāḥ
|
| Instrumental |
कण्टकप्रावृतया
kaṇṭakaprāvṛtayā
|
कण्टकप्रावृताभ्याम्
kaṇṭakaprāvṛtābhyām
|
कण्टकप्रावृताभिः
kaṇṭakaprāvṛtābhiḥ
|
| Dative |
कण्टकप्रावृतायै
kaṇṭakaprāvṛtāyai
|
कण्टकप्रावृताभ्याम्
kaṇṭakaprāvṛtābhyām
|
कण्टकप्रावृताभ्यः
kaṇṭakaprāvṛtābhyaḥ
|
| Ablative |
कण्टकप्रावृतायाः
kaṇṭakaprāvṛtāyāḥ
|
कण्टकप्रावृताभ्याम्
kaṇṭakaprāvṛtābhyām
|
कण्टकप्रावृताभ्यः
kaṇṭakaprāvṛtābhyaḥ
|
| Genitive |
कण्टकप्रावृतायाः
kaṇṭakaprāvṛtāyāḥ
|
कण्टकप्रावृतयोः
kaṇṭakaprāvṛtayoḥ
|
कण्टकप्रावृतानाम्
kaṇṭakaprāvṛtānām
|
| Locative |
कण्टकप्रावृतायाम्
kaṇṭakaprāvṛtāyām
|
कण्टकप्रावृतयोः
kaṇṭakaprāvṛtayoḥ
|
कण्टकप्रावृतासु
kaṇṭakaprāvṛtāsu
|